Kilpailukyky ja globalisaatio
Aluksi luennoilla katsoimme vähän päivän aiheista poiketen videoita erilaisista johtamistyyleistä, joita sitten täytyi arvioida, että onko videoilla näkyvä johtaminen minkätyyppistä johtamista. Johtamistyylejä on tietysti olemassa paljon, koska me kaikki olemme erilaisia ihmisinä. Itse johtamistyyleistä koen parhaimpina demokraattisen/osallistavan, transformationaalisen ja valmentavan johtamistyylin. Mielestäni semmoinen johtamistyyli, että johtaja katsoo työntekijöitään niin sanotusti alaspäin ja pomottaa, ei ole millään tavalla kannattavaa ja se aiheuttaa työtekijöissä sen, että heitä ei luultavasti kiinnosta antaa töissä parastaan. Jos taas huomioidaan kaikkien yksilöllisiä ominaisuuksia ja vahvuuksia ja jaetaan enemmän vastuuta sen mukaan myös työntekijöiden kesken, saa se varmasti työntekijät innostumaan ja tuntemaan itsensä arvokkaaksi kyseisessä työssä ja näin myös suoritukset ja tehokkuus ovat varmasti aivan eriluokkaa.
Sitten itse luentokerran pääaiheisiin eli globalisaatioon ja kilpailukykyyn. Globalisoituminen on tänä päivänä monien yritysten päämäärä, koska kilpailu on yritysten kesken niin suurta, että täytyy miettiä kuinka pärjätä markkinoilla. Globalisoitumisen avulla yritys voi saada monenlaisia hyötyjä. Globaalisatio tarkoittaa siis liiketoimintaa ilman rajoja, eli oikeastaan koko maailmanlaajuista kauppaa. Se ei ole siis pelkästään vientiä vaikka Suomesta johonkin toiseen maahan.
Se miksi yritykset haluavat globalisoitua ovat siis sen mukanaan tuomat hyödyt. Ensimmäisenä se, että mitä enemmän kysyntää sitä enemmän tuotetta täytyy tuottaa ja sen myötä tuotteen yksikköhinta laskee. Ja kun yritys on maailmanlaajuinen voidaan tuotetta tuottaa esim. kehitysmaissa, joissa työvoima on paljon halvempaa, kuin vaikka Suomessa ja näin tuotetta voidaan myydä halvemmalla, koska sen tuotantokustannukset ovat paljon pienemmät. Ja jos itse mietin, että ostanko kalliimman tuotteen vain sen takia, että se on Suomessa tuotettu niin en kyllä toimi näin. Ostan sen mikä on halvempi, jos se vastaa Suomalaista tuotetta vaikka olisikin made in China. Niissä maissa ei ole mitään minimipalkkaa, joten työntekijät tekevät työtä todella halvallakin. Ja jos miettii globalisaation hyötyjä muusta kuin itse yrityksien näkökulmasta, niin kyllähän se on positiivista, että näihin kehitysmaihin luodaan näin lisää työpaikkoja.
Vierailevana tähtenä meillä oli luentojen lopussa Hydroline Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laakkonen. Hän luennoi meille muutosjohtamisesta kansainvälistyvässä yrityksessä. Olikin hyvin mielenkiintoista kuunnella sellaisen yrityksen toimitusjohtajaa, joiden tavoitteena on siis kansainvälistyä ja jopa tuplata liikevaihto viiden vuoden tähtäimellä. Siinä on kyllä varmasti johtajalla miettimistä, kuinka saada visiot ja tavoitteet toteutumaan. Hänellä oli mielestäni hyvä dia, jossa sanottiin engalanniksi, että muutos on vaikeaa, mutta se ettei muutu on kuolemaksi. Ei ole varmastikaan helppoa muuttaa yrityksen ja johtamisen toimintatapoja, mutta pelkästään nykyisen maailmantilanteen vuoksi se on pakollista jos meinaa pärjätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti